Haluatko lukea perusparannushankkeen toteuttamisesta? Lue perusparannushankkeen toteutus -blogiartikkeli täältä.
Näin käynnistät yksityistien perusparannushankkeen
Kevät on parasta aikaa perusparannusten suunnittelun kannalta, joten tällä kertaa käsittelyssä on perusparannushankkeen käynnistäminen yhden kokouksen taktiikalla.
Useammankin kokouksen voi pitää, jos tiekunta haluaa nähdä tarkat suunnitelmat ja kustannusarvion ennen päätöksentekoa.
Suunnittelusta tulee kuitenkin yleensä kustannuksia, joten jos tiekunta ei päättäisikään ryhtyä hankkeeseen, tulee suunnittelun kustannukset tiekunnalle maksettavaksi sataprosenttisesti.
Kelirikkoaikana tien kantavuus- ja kuivatusongelmat näkyvät selvimmin ja tietä voi verrata helposti muihin alueen teihin. Keväällä ei myöskään ole vielä korkeaa kasvillisuutta, joka haittaa rumpujen ja ojien katselmointia.
ELY-keskuksella on edelleen avustusrahoja käytettävänä, joten tiekuntien kannattaa laittaa viimeistään nyt toimeksi ja käsitellä hankkeiden käynnistämistä seuraavissa kokouksissaan.
Mitä perusparannushankkeen käynnistäminen maksaa?
Karkea arvio hankkeen kustannuksista voidaan tehdä kokoukseen, tyypillisesti perusparantaminen maksaa noin 15 000 – 20 000 euroa / km.
Hintaan vaikuttaa maaperä, rumpujen koko ja määrä, kantavien rakenteiden kunnostamistarve, tien sijainti ja urakoitsijoiden saatavuus, joten kannattaa kysyä arviota alueen asiantuntijalta.
Yleensä tiekunnat päättävät kokouksessa hankkeelle maksimikustannusarvion, mutta summan voi jättää tiekunnan halutessa avoimeksikin.
Avustusprosentit ovat yleensä tiedossa etukäteen, joten tiekunnan osakkaat tietävät päätöksentekohetkellä, paljonko hankkeeseen tarvitaan tiekunnan osakkailta kerättävää rahaa.
ELY-keskus avustaa yksityisteiden perusparannuksia 50% hyväksytyistä kustannuksista. Siltahankkeissa avustus on 75%.
Tämän lisäksi kannattaa selvittää kunnan avustuskäytännöt, tyypillisesti kunnan perusparannusavustuksen suuruus on esimerkiksi 10-30% hyväksytyistä kustannuksista. Kaikki kunnat eivät avusta perusparannushankkeita lainkaan.
Jos tiekunnan omarahoitusosuus jää suureksi, sitä varten voi ottaa pankkilainan. Nykyään lähes kaikki pankit vaativat lainoille vähintään henkilötakaajat ja muitakin ehtoja voi olla esimerkiksi laina-ajassa.
Tiekunnan lainaan on helppo ryhtyä takaajaksi, koska tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä.
Käytännössä tien varrelta siis ulosmitattaisiin kaikkien osakkaiden omaisuus, ennen kuin takaaja joutuisi vastaamaan lainasta.
Jos tiekunnan tilillä on rahaa tai osakkaat haluavat maksaa perusparannuksen kerralla, omarahoitusosuus voidaan kerätä korotettuina tiemaksuina yhdessä tai useammassa erässä.
Hankkeeseen tulee varata rahaa hieman enemmän kuin tiekunnan omarahoitusosuuden verran, koska viimeisen avustuserän saa hakea vasta, kun kaikki hankkeen laskut on maksettu.
Monissa tiekunnissa tiealueen leveys on kokonaan määrittelemättä tai se on liian kapea. Tiealeen leveyden voi tarkistaa Maanmittauslaitokselta.
Tiealueeseen kuuluu ajoradan lisäksi ojat ulkoluiskan reunaan asti. ELY-keskus ei avusta toimituskustannuksia ja toimituksessa mahdollisesti määritettäviä korvauksia.
Yksityistietoimituksien hinnasto on nykyisin kiinteä, joten tiekunta pystyy varautumaan kustannuksiin hyvin etukäteen.
Suosittelen tiealueen leveydeksi yksityisteillä vähintään 12 metriä. Siihen mahtuu hyvin ajorata ja sivuojat, ja tiekunnalla on mahdollisuus poistaa näkemää haittaava puusto. Riittävä tiealueen leveys helpottaa asioiden hoitoa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Tiekunnan kokouskutsussa on mainittava perusparannuksesta päättäminen
Tärkein asia perusparannushankkeen käynnistämisessä on tiekunnan kokouksen päätöksenteko. Se toimii pohjana hankkeen suunnittelulle, avustusten hakemiselle ja rahoituksen järjestämiselle.
Alla esimerkki, jossa on täytetty päätöksenteon pakolliset vaatimukset ja vähän enemmänkin:
”Perusparannushankkeen käynnistäminen ja valtuudet
Päätettiin käynnistää yksityistielle perusparannushanke, jonka maksimikustannusarvio on 75 000 euroa. Hankkeella parannetaan koko tiekunnan tien kuivatusta, kantavuutta ja liikenneturvallisuutta.
Päätettiin hakea hankkeelle avustusta ELY-keskukselta ja Mallilan kaupungilta. Päätettiin vastaanottaa saatavat avustukset. Päätettiin valtuuttaa Timppa Tieisännöitsijä hoitamaan hankkeen sähköinen asiointi. Hankkeen suunnittelijaksi ja valvojaksi valittiin Timppa Tieisännöitsijä.
Päätettiin hakea koko tiekunnan tiealueelle yksityistietoimitus, jossa määritellään tiealueen leveys. Tiekunta hakee tiealueen leveydeksi 12 metriä. Timppa Tieisännöitsijä valtuutettiin tekemään yksityistietoimitushakemus.
Päätettiin ottaa perusparannuksen omarahoitusosuudeksi enintään 20 000 euron suuruinen pankkilaina enintään viideksi vuodeksi. Lainan takaa toimitsijamies Erkki Esimerkki.”
Näiden kokouspäätösten pohjalta pystytään hakemaan yksityistietoimitusta ja tekemään suunnitelma-asiakirjat, jotka ELY-keskus vaatii avustushakemuksen liitteeksi.
Varsinainen avustushakemus tehdään Aluehallinnon asiointipalvelun sähköisessä järjestelmässä.
Muistilista tiekunnan kokouksen päätöksistä:
- Päätös hankkeen käynnistämisestä
- Päätös hankkeen maksimikustannusarviosta
- Päätös hakea ja vastaanottaa avustukset
- Päätös sähköisen asioinnin hoitajasta
- Päätös suunnittelijasta ja valvojasta
- Päätös yksityistietoimituksen hakemisesta
- Päätös hankkeen rahoittamisesta
Muistilista ELY-keskukselle tehtävästä hakemuksesta:
- Kokouksen valtuuttama henkilö tekee hakemuksen Aluehallinnon asiointipalvelussa
- Hakemukseen liitetään
- Ote kiinteistötietojärjestelmästä
- Kartta tiekunnan tiealueesta, johon pysyvä asutus on merkitty
- Tosite yksityistien tietojen ilmoittamisesta Digiroadiin
- Pöytäkirja tiekunnan kokouksesta, jossa hankkeesta on päätetty
- Perusparannuksen työselitys
- Perusparannuksen kustannusarvio
- Perusparannuksen suunnitelmakartta
Sitten ei muuta kuin perusparantamisiin!
Jos joku yksityiskohta jäi mietityttämään, jätä kysymyksesi Tiefoorumille.